Tuokioita, havaintoja, näkymiä, ajatuksia, muistoja, kokemuksia, kohtaamisia. Vinkkejä & viisastelua.
3.1.2023. Jestas, miten "värikäs" vuosi 2022 lopulta olikaan. Alku näytti harmaalta. Isän menehtyminen ja siitä käynnistynyt kuukausien sukellus etäiseksi jääneen isän elämään sekä hautajaisjärjestelyt ja kuolinpesän hoitaminen koukeroineen. Huh, mutta tulipahan hoidettua ja ehdottomasti kannatti, etenkin se sukellus. Mutta mennäänpä nyt hinkuun.
5.–7.7.2022 Keskikesällä Lontooseen? Tukalaa? Todennäköisesti, mutta minkäs teet, kun ystävän pyöreät synttärit on heinäkuun alussa ja Hampton Courtin palatsin maailman suurin puutarhafestivaali osuu sopivasti synttäreiden aikaan. Siispä jälleen Lontooseen, poimimaan brittien kukkaloistoa talteen....
14.5.2022. Olen vihdoinkin riittävän iso arvioimaan, mikä minusta on isoksi tultua tullut? Alle parikymppisenä puuseppäoppilaana olin puuseppäoppilas, kolmikymppisenä puutyöopettajana ja lehdentekijänä olin puuseppäoppilas, kuuttakymppiä lähestyvänä koulutuspäällikkönä olin .... olin yhä se samainen puuseppäoppilas. Ja olen yhä, oppilas.
17.3.2022. Kolmas koronan vuosi jo menossa. Olin kuukausia kuin täi tervassa, mutta nyt koronakooma ja sodanuhka alkavat hellittää. "Konstit on monet", ja onneksi ne löytyivät. Tyhjältähän se tuntuu, jos ei ole mitään, mitä odottaa tai tavoitella. Nyt on. Lisäksi kevättä pukkaa sekä koodinpätkää.
3.2.2022 käynnistyi lumikenkäilykauteni Nuuksion lumisissa maisemissa. Hiihtokausi on yhä käynnistymättä, vaikka tykkään hiihtämisestä ja ihan kotikulmilla olisi hyvin hoidetut Leppävaaran ladut. Mutta kumpi? Sukset vai lumikengät?
14.10.2021. Torstaiaamu valkeni Espoossa kuulaan kirpeänä ja enteili just sellaista retkipäivää, jota Foreca oli lupaillut. Fillarilla Helsinkiin - ja talvipuutarhaan? Kyllä. Kesä oli mennyt ja talvi tuntui tekevän tuloaan, mutta ilman nastarenkaita vielä pärjäisi. Pipo päähän, käsineet käsiin - ja menoksi, keskuspuiston kautta hiekkateitä pitkin.
