Synttäriseikkailua ja puutarhatonttuilua Lontoossa
5.–7.7.2022 Keskikesällä Lontooseen? Tukalaa? Todennäköisesti, mutta minkäs teet, kun ystävän pyöreät synttärit on heinäkuun alussa ja Hampton Courtin palatsin maailman suurin puutarhafestivaali osuu sopivasti synttäreiden aikaan. Siispä jälleen Lontooseen, poimimaan brittien kukkaloistoa talteen....
Oli puolipilvistä ja aurinkoista, 22–26 -asteista ja sateetonta. Oli täydellistä. Muutenkin merkillisen hyvin sujui kaikki, mihin ryhdyttiin. Ikä ja kokemus alkaa näymä vaikuttamaan suotuisasti matkailussakin - hötkyily vähenee, maltti lisääntyy ja virusten torjuntaan voi panostaa ulkonäköseikoista piittaamatta. Ei ollut edes pelättyjä hurjia jonoja lentokentillä, vaikka väkeä ja hulinaa olikin. Lähtiessä Vantaan pitkä aamujono eteni jouhevasti, turvatarkastus oli hyvin joutuisa ja passipoliisi hauskuutti kyselemällä Tiinan synttärikakusta. Palatessa Heathrow'lla matkalaukut pudotettiin hihnalle jonottamatta ja jonotus turvatarkastukseen kesti vain 22 min, tosin turvatarkastus itsessään oli jotenkin kökön "konservatiivinen" Vantaan touhuihin verrattuna.
Stressikäyrä pysyi viitearvoissa koko reissun ajan. Tai noh, kerran hipoi yläviitettä, kun kokematon nuori tarjoilija kantoi synttäridinnerillä pöytään samanaikaisesti sekä Richmond Royale -alkudrinkit että grillistä tirisevät ribsit. Ei mennyt ihan suunnitelman mukaan, mutta siitäkin selvittiin syömällä ja juomalla, ja hyvää oli (kokki ja baarimikko olivat ammattilaisia).
Oi, ja se Oyster Card. Se on yliveto, näppärä ja edullinen tapa maksaa matkustelua suurkaupungissa. Viidessä vuodessa systeemi oli kehittynyt entisestään. Matka Heathrow'lta keskustaan (6 vyöhykettä) maksoi kortilla vain 3,5 puntaa, Heathrow Express -junalla se olisi kustantanut 22 puntaa. Säästelemättä kuljettiin metrolla ja bussilla. Maskeja käytettiin, jos oli vähääkään tungosta, myös lentokoneessa koko matkan ajan mennen tullen.
Jatkuu festarikuvien jälkeen...
RHS Hampton Court Palace Garden Festival matkoineen Lontoon keskustasta Richmondin ja Kingstonin kautta Hampton Courtiin oli kivan kukkaisa kokemus. Hotellimme sijaitsi South Kensingtonissa Gloucester Road -metroaseman lähellä. Metrolla siitä siis suhautettiin viehättävään Richmondiin, josta jatkettiin "maisemareittiä" double decker -bussin (nro 65) toisen kerroksen keulassa kylänäkymiä ihastellen Kingstoniin, jossa ystävällinen nanny hoitolapsineen vei meidät "kädestä pitäen" Turk's Pier'ille. Loppumatka taittui muiden puutarhatonttujen kanssa jokilaivalla Thamesia pitkin Hampton Courtiin puutarhafestivaalille.
Oli viisasta hankkia festareille kokopäiväliput, vaikka iltapäivälippu olisi ollut edullisempi. Ennen kello kolmea väkeä oli vähemmän. Väkeä oli silti valtavasti, mutta se oli hajaantunut laajalle alueelle ulkonäyttelyihin, telttoihin, ravintoloihin, katukeittiö- ja piknik-alueille jne. Tarjonnan monipuolisuus ja määrä meni yli tämmöisen tavallisen parveketontun ymmärryksen, nähtävää riitti useaksi tunniksi ja paljon taisi jäädä seuraavaankin kertaan. Kiinnostavaa olisi tutustua myös Hampton Courtin palatsiin, joka parhaiten tunnetaan kuningas Henrik VIII:n ja lukuisten vaimojensa kotina. Puitteet palatsin puutarhassa olivat hienot ja festivaalijärjestelyt kokonaisuutena hyvin ammattimaiset eli kokemus ylitti odotukset. Tarjolla oli jopa piknik-jammailua elävän soul-musiikin tahdissa. Kaiken kaikkiaan ihana tapahtuma, jossa puutarhaa rakastavat britit siemailivat piknik-juomiaan ja tekivät kukkahankintoja - ja nauttivat kukkaloistosta. Hyvin hoidetut ja käyttäytyvät festariväen lukuisat koirat ihastuttivat siinä missä kukatkin.
Lämmin suositus, mikäli kaipaat kaupunkilomalla muutakin kuin suurkaupungin asfaltoitua suhailua ja pubissa sittailua. Olkihattuun kannattaa satsata, ja kukkamekkoon ehkä myös, mutta korkkarit kannattaa jättää kotiin. Olimme päättäneet, että ostamisen sijaan keskitymme näkemiseen, kokemiseen ja ihasteluun, ja siinäkin onnistuimme yli odotusten - ja tuskin kukkamukulat olisivat läpäisseet Heathrow'n turvatarkastusta. Siankärsämön siemeniä etsittiin, muttei löydetty. Ihastelimme sikälaistä siankärsämöiden värivalikoimaa, Suomessa kun kaiketi kasvaa vain valkoisia. Samoin ruiskukkien mahtava väriskaala palatsin hyönteisniityllä oli vaikuttava.
Kotiin kannattaa jättää myös käteinen - tai kannattaa jättää ostamatta isoja määriä puntia, sillä käteisen käyttö on tehty Lontoossa hyvin työlääksi. Käteismaksuille on omat kassat, ja todennäköisesti olet just siinä väärässä kassajonossa ja maksat lopulta kortilla.
Toki ehdimme seikkailla muuallakin kuin Richmondissa. Southwarkin Borouhg Marketin katukeittiöt testasimme ja tietysti tsekkasimme samalla Tate Modern -museon koivikon. Natural History Museumin (hotellin likellä) kauppa koluttiin ja siihen tyydyttiin, sillä koululaisryhmiä oli lukuisasti museon nurkilla hälisemässä. NHM:n naapurissa sijaitsevan maailman suurimman sistustavaramuseon eli Viktoria & Albert -museon keramiikka- ja huonekaluosastot syynättiin antaumuksella. V&A on museo, johon on ilo palata aina uudelleen ja uudelleen. Ja hyvistä fiboista päätellen sinne tulee taas palattua, vallankin kun Oyster Cardissa on toistakymmentä puntaa odottamassa käyttöä....
Kytemään jäi myös mielihalu pyöräillä Richmondissa. Fillarilla Lontoosta Thamesin rantoja pitkin Hampton Courtin palatsiin....? Why not?